Cometan matkassa pienestä pitäen

Cometa on, kuten aiemmin kirjoitin, lähtöisin kahden veljeksen toiveesta auttaa heikommassa asemassa olevia. Tänään pääsin vierailemaan Cometan kaikkein nuorimpien parissa. Ensin minut kutsuttiin syömään lasten kanssa suuren pöydän ääreen. Sain kertoa Suomesta, ja eniten kiinnosti se, että olen nähnyt Joulupukin, ja tiedän, missä hän asuu. Ennen ruokaa katolilaiseen tapaan rukoiltiin, ja sitten syötiin (lasagnea, oli muuten hyvää). Lapset olivat sen verran nuoria, että olivat kaikki jo päässeet koulusta. Koulun jälkeen syödään, tehdään läksyt ja leikitään. Lapset kertoilivat harrastuksistaan, oli tanssia ja kädentaitoja. Minulle kerrottiin, että lapsille pyritäänkin tarjoamaan aktiviteetteja, jotka heitä kehittävät, ja joissa kukin voi kokea onnistuvansa.

Tämä asetelma sijaitsee piha-aukean reunassa, ja siinä oleva teksti on Matteuksen evankeliumista.

Syömisen jälkeen minulle esiteltiin rakennusta ja siinä olevia toimintoja. Tässä rakennuksessa on asuntoja, joissa asuu perheitä, joissa on sijaislapsia. Osa näistä lapsista käy koulua Cometassa, osa muualla. Jotkut eivät vielä edes käy koulua, koska ovat niin pieniä. Cometalla on kaikkiaan noin sata lasta ympäri maakuntaa, joiden sijaishuoltoa he koordinoivat. Sijaisperheille maksettava korvaus on selvästi heikompi täällä Italiassa kuin meillä Suomessa. Usein lapset tarvitsevat terapiaa, kuntoutusta tai erikoissairaanhoitoa. Nämä kustannukset tulevat perheille. Tästä syystä tärkeä osa Cometan toimintaa on varainhankinta, jolla sitten voidaan tukea sijaisperheitä. Näistä lounaalla mukana olleista lapsista moni on myös adoptoituja, jokunen ulkomailtakin.

Näistä valokuvista näkee, mistä on lähdetty, ja missä ollaan nyt. Cometan silloinen päärakennus oli täysin ränsistynyt. Nyt se on todella hieno.

Tältä näyttää vastikään remontoitu luokkahuone. Kerroin mieltymyksestäni sitruunalakuun, ja he ymmärsivät, miksi vesi herahti kielelleni... Tämän tilan seinien mustat osuudet oli kokonaan maalattu liitutaulumaalilla, ja lapset saavat niihin melko vapaasti piirrellä.

Näistä lapsista käytettiin yhteisnimitystä daycare, eli päivähoito. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapset olisivat päiväkodissa, niin kuin me Suomessa ymmärrämme. Eri-ikäisten tilat sijaitsivat eri kerroksissa tai eri siivissä. Joissakin tilassa opiskeltiin, jotkut olivat rauhoitettuja läksyjen tekoa varten. Oli myös tila, jonne saivat vanhemmatkin opiskelijat mennä rauhassa tekemään läksyjään, vaikka eivät Cometassa enää muutoin olisikaan! Pienemmille oppilaille oli tarjolla huoneisto, jonne he tulevat koulun jälkeen, ja se muistuttaa paljon kotia. Siellä saa tehdä niitä asioita, mitä kotona ylipäätäänkin tehdään. 

Askarteluhuone

Minulle painotettiin näiden daycaren lasten kohdalla muutamaa tärkeää asiaa. Oppimis- ja oleskeluympäristöjen tulee olla kauniita, jotta ne innostavat oppimaan. Pitää myös kunnioittaa menneisyyttä, ja olla kiitollinen siitä, mitä on saanut. Uskonto on merkityksellinen asia, mutta ketään ei pakoteta kääntymään esim. muslimista katolilaiseksi. Kuitenkin tärkein asia, mitä edelleen Cometan perustaja ja johtaja Erasmo Figini painottaa, on yksilöllisyys: jokaista tulee kohdella yksilönä, ja auttaa häntä edistämään omia vahvuuksiaan. 

Kun katselin ja kuuntelin näitä lapsia, tulin väkisinkin ajatelleeksi, kuinka niin vähällä voi saada niin paljon. Rahaa ei tule automaattisesti valtiolta, niin kuin meillä, vaan sitä on yritettävä hankkia sieltä täältä, että toiminta saadaan pidettyä laadukkaana lapsille. Sanoinkin, että minua oikein hävettää elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, mitä meillä Suomessa on. Minua lohdutettiin sanomalla, että Suomen valtion täytyy huolehtia vain kuudesta miljoonasta asukkaasta, kun taas Italian 60:sta miljoonasta.